Osallistuimme Rasmuksen kanssa sunnuntaina ekaa kertaa kolmosluokan kisoihin. Ei kyllä kovin hyvin mennyt, sillä kaksi hyllyä tupsahti. Ekalla radalla en keskittynyt ohjaukseen juuri ollenkaan. Menokin oli sen mukaista eli töksähtelevää ja ihmeellistä säntäilyä sinne tänne. En tiedä johtuiko jännityksestä vai mistä... Tokalle radalle lähtiessä päätin, että nyt täytyy keskittyä ja ekat 13 estettä menivät suorastaan loistavasti verrattuna aikaisempaan rataan. Sitten siinä 14:sta esteen kohdalla mulle tuli kiire seuraaville esteille ja koira jotenkin vain unohtui matkasta . Siellähän se Rasmus teki sitten ihan omaa rataa hyvän matkan päässä minusta onnellisen näköisenä ja katsoi mua, että mitä sä siellä meet. Eihän siinä voinut kuin nauraa Tuli kuitenkin luokse, kun pyysin ja jatkoimme radan kolme viimeistä estettä loppuun.

Roosa alkoi eilen aamulla siristää molempia silmiään. Saimme onneksi heti illaksi lääkäriajan. Lääkäri tutki tarkkaan Roosan silmät ja mittasi paineet. Silmän sisäinen paine oli alentunut, mikä viittaa ilmeisesti tulehdukseen jossain silmän sisemmissä osissa. Se johtuu kuulemma yleensä siitä, että jokin on osunut tai raapaissut koiran silmään. Vaiva oli kuitenkin molemmissa silmissä, joten lääkäri epäili, että muualla elimistössä olisi jotain vialla, esim.myrkytys. Sanoinkin, että Roosa on saattanut syödä lenkillä jotain sopimatonta, kun siltä käy se niin nopeasti, ettei aina ehdi huomata mitä se suuhunsa napsii. Roosalta otettiin siis varmuuden vuoksi vielä verikokeet, mutta maksa- ja munuiaisarvot olivat kunnossa. Tulehdukseen ei siis löytynyt selvää syytä. Roosa sai lääkitykseksi silmätippoja ja menemme perjantaina kontrollikäynnille, jolloin silmäeläinlääkäri vielä tutkii Roosan silmät. Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa. Roosa on muuten ollut koko ajan ihan oma itsensä eli nukkunut ja syönyt hyvin.